Tee-se-itse Bouvetin keliennuste (2018)

Tällä ohjeella on kaksi tarkoitusta:

• näyttää vaihe vaiheelta, kuinka VOACAP Online Point-to-Point (P2P) -keliennustepalvelua käytetään
• miten palvelusta saatavia tuloksia voidaan tulkita.

Tässä esityksessä hyödynnän uutta ns. "Tri-graph"-palvelua, missä esitetään vuorovaikutteisina graafeina VOACAP:n REL- (yhteyden todennäköisyys), S DBW- (signaaliteho) ja MUFday- (todennäköisyys sille että operointitaajuus on MUF:n alapuolella) tulosparametreja.

Palvelu on osoitteessa: www.voacap.com/p2p/index.html

Syötetietojen asettaminen palveluun

Alla olevasta kuvasta selviää vaihe vaiheelta, miten palveluun syötetään

• TX:n (lähetinpaikkakunnan) tiedot (nimi, koordinaatit, antenni ja teho) - kuvan kohdat 1 ja 2.
• RX:n (vastaanottopaikkakunnan) tiedot (lokaattori, josta saadaan koordinaatit ja antenni) - kuvan kohdat 3 ja 4.
• kalenteritiedot niin että oikea kuukausi ja vuosi on asetettu ennusteen laskentaa varten - kuvan kohdat 5 ja 6.

Tämän palvelun pieni heikkous on siinä, että valittua TX- ja RX-antennia käytetään kaikilla taajuuksilla 80M:stä 10M:een! Näinhän ei todellisuudessa ole.

SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Heti kun tiedot on syötetty, palvelu laskee silmänräpäyksessä 24 tunnin ennusteen ympyrämuodossa (kuvan kohta 7). Valitettavasti tämä ennuste kertoo vain VOACAP:n REL-parametrin tiedot. Ennusteympyrän hyvänä puolena on se, että sillä saa nopean yleisnäkymän kelien muuttumisesta, mutta se ei kelpaa tarkempaan analyysiin kahdesta syystä:

1. se ennustaa yläbandin kelin (eli käytännössä MUF:n ylittävät taajuudet) liiankin optimistisesti, vaikka signaalitehoa ei olisi nimeksikään. Tästä syystä MUFday-graafi (ja S DBW-graafi) on tarpeen, että nähdään, millä todennäköisyydellä operointitaajuus on MUF.n alapuolella. Kun operointitaajuus siirtyy MUF:n yläpuolelle, sen signaaliteho heikkenee melko nopeasti.
2. se ennustaa alabandin kelin, varsinkin yli 6000-7000 km:n yhteysväleillä, liiankin pessimistisesti. Tästä syystä  SDBW:tä eli signaalitehoa kuvaava graafi on osoittautunut hyväksi ohjenuoraksi eli jos VOACAP ennustaa signaalitehoa, sitä voidaan käyttää silloin pikemminkin ennusteisiin kuin pelkkää SNR- tai REL-tulosparametriä. Edellytyksenä toki on, että RX-paikassa on matala kohinataso.

Uusi kolmen graafin tulospalvelu ("Tri-graph") saadaan näkyville painamalla "Tri-graph"-painiketta (kuvan kohta 8).

Mutta ennen kuin esittelen uutta tulospalvelua tarkemmin, katsotaan vielä, millaisia graafeja saa kun painaa painiketta "1-month prediction", joka on VOACAP:n P2P-palvelun alkuperäinen tulospalvelu.

Circuit Reliability eli VOACAP:n REL-parametri.
Tähän graafiin pätevät samat lainalaisuudet kuin 24 tunnin ennusteympyrään palvelun etusivulla.
Tässä graafissa MUF-kuvaaja näkyy mustana.

Signal Strength eli VOACAP:n S DBW (Signal Power) -parametri.
Tämä auttaa hahmottamaan alabandien keliä paremmin.

Tri-graph-grafiikkaan...

"Tri-graph"-painiketta painamalla lasketaan siis REL-, S DBW- ja MUFday-graafit, mutta ne esitetään vuorovaikutteisina kuvaajina, jolloin on helpompi hahmottaa eri taajuuksien käyttäytyminen.

Itse olen havainnut, että tulosgraafeja kannattaa tutkia kolmesta näkökulmasta:

1. Alabandien taajuudet: 80M, 60M, 40M ja 30M omana ryhmänä
2. Yläbandien taajuudet: 17M, 15M, 12M ja 10M omana ryhmänä
3. Ala- ja yläbandien väliin jäävä alue: käytännössä 20M (joka osin käyttäytyy kuin alabandit, mutta osin sitten ei.)

Oletusarvoisesti kaikissa kolme graafissa näkyvät samalla kertaa kaikki 9 taajuuskuvaajaa.
Värien selitteet (bandit) selviävät graafin oikeasta sivusta.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Alabandien taajuudet

Tämä on alabandien S DBW eli signaalitehograafi.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Lähdetään liikkeelle alabandeista. Pelkästään alabandien kuvaajat jää näkyviin, kun piilottaa yläbandien kuvaajat - tässä tapauksessa 20M-10M. Piilottaminen tapahtuu klikkaamalla ko. bandin väriä yllä olevan punaisen alueen sisällä. Piilotetun kuvaajan saa esille klikkaamalla ko. bandin väriä uudelleen.

Yllä olevasta  SDBW-graafista nähdään että alabandit 80M:stä 30 M:een toimivat todella hyvin. Yhteysvälin maantieteellisen keskikohdan tähtitieteellinen keskiyö on n. 23:30 UTC, mikä ajankohta voisi olla sopivin myös 160M:lle.

Tutkitaan vertailun vuoksi vastaavaa REL-graafia alla:

Tämän kuvan REL-parametri ei anna 80M:lle, saati 160M:lle paljon toivoa.
Totuus on tarua/ennustetta ihmeellisempää.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Yläbandien taajuudet

Siirrytään sitten yläbandeille: piilotetaan graafeista alabandien kuvaajat ja tuodaan näkyviin yläbandien kuvaajat. Yläbandin kelin ennustamiseksi tarvitaan REL-,  SDBW- ja MUFday-graafien yhteistulkintaa.

Taajuuskuvaajiin ilmestyy tuntikohtaiset vertailuarvot kun hiirtä liikuttaa graafin päällä.
Tässä yläbandien REL-graafi yhteyden onnistumisesta asteikolla 0-100 %.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Tässä yläbandien MUFday-graafi. MUFday-graafi esittää prosentuaalisia todennäköisyyksiä.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Yläbandien signaalitehograafi (S DBW). Kovasti muut graafit antavat pienen pientä toivoa 10M:lle mutta tämän graafin mukaan mediaani-signaaliteho on kuitenkin niin syvällä kohinarajan alapuolella, ettei taida kusoa syntyä -- ei ainakaan valituilla antenneilla ja tehoilla. Kaikkia kolme graafia tuleekin tulkita yhdessä paremman käsityksen saamiseksi.
SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Ala- ja yläbandien väliin jäävä alue: 20M

Lopuksi tutkitaan 20M:n aluetta, joka tuntuu osittain käyttäytyvän kuin alabandit, mutta ei sitten kuitenkaan. Se on pikemminkin sekalainen yhdistelmä niin alabandien kuin yläbandien käyttäytymistä...

SUURENNA KUVAA KLIKKAAMALLA!

Yllä olevasta kuvassa näkyy yhtä aikaa niin signaaliteho- kuin MUFday-graafi. Kuvaa voisi tulkita siten, että 20M aukeaa hetkeksi aamulla auringonnousun jälkeen ja hiukan pitemmäksi hetkeksi illalla ennen Bouvetin auringonlaskua.

Loppukaneettina voi varmaan sanoa, että tämän esimerkin pohjalta pystynee luomaan itselleen hyvinkin yksityiskohtaisia ennusteita joko esitetyn alabandi/yläbandi-jaon perusteella tai jopa ihan bandikohtaisesti mille yhteysvälille hyvänsä.